Reikäkorttikoneista päätteiden aikaan

Helsingin kaupunki tehosti 1940-luvulta alkaen tietojenkäsittelyään reikäkorttikoneiden avulla. Verovirasto, joka vielä tuolloin kuului kaupungille, hankki ensimmäisenä virastona reikäkorttikoneen vuonna 1947. Rahatoimistoon perustettiin neljäntenä kaupungin virastona reikäkorttikoneosasto vuonna 1955.

Tiedonhakua puikoilla

imageReikäkorttikone oli kortistojen käsittelyä helpottava laite. Kone lävisti korttiin reikiä, ja kukin reikä vastasi tiettyä tietoa, esimerkiksi sitä, oliko korttiin kirjattu henkilö mies vain nainen. Jos kaupungilla oli tarvetta etsiä kaikkien naisten kortit, metallipuikko poimi ne rei´ityksen perusteella.

Tietojenkäsittelykeskus palveli yli 50 virastoa

Seuraavan merkittävän askeleen tietotekniikan saralla kaupunki otti vuonna 1960, kun se perusti rahatoimiston alaisuuteen Tietojenkäsittelykeskuksen (TKK), johon rahatoimiston reikäkorttikoneosastokin sulautui. TKK lyhensi myöhemmin nimensä tietokeskukseksi.

TKK:n aivot oli transistoreilla toimiva TKK IBM 1401 -tietokone, joka oli epäilemättä järeä laitos nykypäivän mikroihin verrattuna, koneet kun veivät tuolloin tilaa hyvänkokoisen huoneen verran. 1401 ei ollut kaupungin oma, vaan IBM:ltä vuokrattu.

Koska tietokoneita oli koko Suomessa vuonna 1960 vajaat 10 kappaletta ja 1960-luvun puolivälissäkin alle sata, TKK:n palveluille riitti kysyntää. Keskuksella oli vuonna 1966 asiakkaanaan yli 50 kaupungin virastoa, joille se laski, tilastoi ja rekisteröi. Keskuksen palveluja ostivat myös muut kunnat ja yksityiset yritykset.

imageTKK:n toimintakertomus vuodelta 1967 kertoo, että sillä oli vuokralla kaksi IBM 1401 -konetta, joista toisessa oli muistia kahdeksan ja toisessa 16 kiloa. Lisäksi tarvittiin esimerkiksi kahdeksan lävistyskonetta, kollaattori, toisintokone, tulkkikone sekä lomakkeiden käsittelykoneet: leikkuri, repijä, hiilipapereidenerottelija ja paperinleikkuri. Käytössä oli myös lähes 900 magneettinauhakelaa, joille tietoja tallennettiin reikäkorttien sijasta.

Tietokeskus yhdistyi vuoden 1977 alussa pääkaupunkiseudun kuntien omistamaksi tietokeskuskuntainliitoksi.

Paperista mikroihin

Talous- ja suunnittelukeskuksen lainapäällikkö Eija Venetkoski-Kukka aloitti uransa Helsingin kaupungilla kesäapulaisena liikennelaitoksella vuonna 1969, jolloin muun muassa palkat hoidettiin reikäkorteilla. Vakituisena toimistosihteerinä rahatoimistossa hän aloitti vuonna 1974. Tuolloin elettiin vielä osittain kynän ja paperin aikaa.

image”Tulin rahatoimistoon hoitamaan kaupungin lahjoitusrahastojen kirjanpitoa ja maksuliikennettä. Rahastojen kirjanpitoa varten oli iso kirjanpitokirja, jota täytettiin kynällä.”

Elektroniikka teki kuitenkin tuloaan. Rahatoimiston vuosikertomus vuodelta 1975 kertoo, että keskuskirjanpidon NCR-merkkinen vuonna 1952 hankittu mekaaninen kirjanpitokone korvattiin vuoden alussa samanmerkkisellä elektronisella kirjanpitokoneella, joka nopeutti kirjaustöitä. Jos tietokoneet eivät vielä olleetkaan henkilökohtaisia, niistä oli tulossa ainakin virastokohtaisia. Venetkoski-Kukka käytti Nixdorfin pientietokonetta, joka oli rahatoimistolla kirjanpitoa ja muun muassa laina-asiakkaita varten.

”Jokaisesta lainasta tehtiin magneettijuovakortti. Kortti syötettiin koneeseen, joka teki koron ja lyhennyksen maksusta rivin ja asiakkaiden laskut syntyivät hiilipaperikopioiden avulla. Kone rouskutti tekstiä korttiin kovalla äänellä.” 

image”Opiskeluaikana olimme käyttäneet vain reikäkorttisysteemejä kauppakorkeassa ja tietokonetta olimme päässeet katsomaan vain lasin takaa.”

Rahatoimiston vuosikertomus vuodelta 1982 kertoo, että kaupunginhallitus oli päättänyt korvata toimiston silloiset pientietokoneet hankkimalla atk-järjestelmän keskusyksiköksi IBM series 1 -tietokonelaitteiston. Aivan kaikille omia laitteita ei vieläkään riittänyt, sillä rahatoimistoon hankittiin myös 11 kappaletta Avant 300 -merkkisiä päätteitä ja kolme kirjoitinta. Toimintakertomus katsoo aiheelliseksi mainita erikseen, että kaikille päätteille tilattiin myös säädettävät pöydät.

Rahatoimiston kirjanpito siirtyi 1980-luvulla pääkaupunkiseudun tietokeskukselle, joka hoiti sen omilla, isoilla koneillaan. Sitten tulivat mikrot. Venetkoski-Kukka muistelee saaneensa ensimmäisen oman koneensa vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

Jokainen on oman ohjelmansa seppä 

”Käsityö vaati paljon väkeä”, Venetkoski-Kukka muistelee. ”1970-luvulla kaupungilla työskenteli vielä paljon konekirjoittajia. Teimme teksteistämme kynällä luonnoksia, jotka konekirjoittajat sitten löivät puhtaaksi.”

Työ on monessa suhteessa helpottunut, ja tiedonkulku vauhdittunut huimasti internetin ja sähköpostin myötä. 

”Toisaalta työstä on tullut myös vaativampaa. Ennen tietojenkäsittelyä varten oli omat ammattilaisensa, mutta nyt jokaisen työntekijän on osattava käyttää itse ohjelmia ja järjestelmiä.”

”Jos ennen tahtoi selvittää jotain asiaa, oli mentävä juttelemaan työkaverin kanssa. Nykyään me istumme päivät pitkät työpöydän ääressä ja seurustelemme ainoastaan koneen kanssa.”

 ”Atk-rintama rynnistää”

Helsingin kaupungin henkilöstölehti Helsingin Henki, joka on ilmestynyt vuodesta 1989, on seurannut aktiivisesti myös kaupungin tietotekniikan kehitystä kuten lainaukset otsikoista ja artikkeleista kertovat. 

”Mikrolla on mahdollista hoitaa pankkiasioita työpaikalta.”
3/1990

”Fax auttaa ja nopeuttaa… yli kymmensivuiset dokumentit pitää kuitenkin lähettää kirjeissä.”
2/1991

”Kaupungille hankitaan oma sähköpostiohjelmisto. Päätelaitteet yhdistetään toisiinsa mahdollisesti yli 5 000 työasemalla, joten sähköisen viestinnän aloittamisella on hyvät edellytykset.”
4/1991

”Tämän artikkelin pohjateksti olisi voitu lähettää Helsingin Hengen toimittajille sähköpostin avulla ja toimitus olisi voinut muokata tekstin omalla tekstinkäsittelyohjelmallaan julkaisukelpoiseen asuun. Tällä kertaa se vielä lähetettiin levykkeellä, sillä toimitukseen ei vielä ole asennettu mikrotietokoneen vaatimaa ohjelmistoa.”
4/1991

”Henkilöstökassa siirtyy laseraikaan. Henkilöstökassan tositteet arkistoidaan optisille levyille, ennen tositteet käsiteltiin manuaalisesti.”
3/1993

”Atk-rintama rynnistää”
6/1993

”Kaupunki on hyvin mukana nopeasti kehittyvässä tietotekniikassa. Keskuskoneista siirrytään yhä enemmän verkkoihin, mikrotietokoneisiin ja palvelimiin. Avoimuus lisääntyy ja monen valmistajan järjestelmiä voidaan käyttää. Atk tehostaa palvelua ja nostaa tuottavuutta.”
Kaupungin atk-päällikkö Tuomo Karakorpi numerossa 6/1993

”Kaupungilla on mikroja yli 5 000, päätteitä vajaat 2 000. Sähköpostia käyttää 1 500–2 000 henkilöä.”
 6/1993

”Ajan tasalla olevaa Helsinki-tietoa saa nyt kansainvälisestä internet-tietoverkosta.”
 2/1995

”Ylilääkäri Juha Rytsölä ihmettelee, ettei sähköposti ole saavuttanut terveysvirastossa suurempaa suosiota.”
 3/1995

”Minusta internetistä on kohuttu ihan turhaan. Uskon, että parissa vuodessa siitä tulee meille kaikille arkinen työväline. Paljon hehkutettu tiedon valtatie tulee kaikkien omaisuudeksi ikään, sukupuoleen ja koulutukseen katsomatta.”
Kaupunginkanslian av-sihteeri Leila Oravisto, 3/1996

”Kaupungille hankittiin viime vuonna 2 800 mikroa ja kaupungin Helnet-verkossa on 7 500 mikroa.”
3/1996

”Sosiaaliviraston koti- ja vammaispalvelun asiakasperheitä tietoverkkoon”
1/1997

”Alppilan yläasteen oppilaille 23 salkkumikroa”
2/1997

”Helsingin kaupungille uusi tietotekniikkastrategia. Tavoitteena on, että sähköposti on vuonna 2000 kaikkien tietotyötä tekevien käytössä.”
5/1997

”Kulttuuriasiainkeskus on palkannut kaupungin ensimmäisen tiedottajan, jonka tehtävänkuvana on sähköinen tiedottaminen.”
7/1998

”Stadin verkkokauppa aloittaa, HKL:n lippuja netin kautta.”
1/1999

”Noin puolella kaupungin yksiköistä on intranet.”
2/1999

”Laskut sähköiseen käsittelyyn”
1/2000

”Kaupunkilaisten keskustelufoorumi avautui netissä.”
2/2001

”Kaupungilla on yli 14 000 sähköpostin käyttäjää ja 20 300 työasemaa.”
1/2002 

- Tapio Tolmunen