Pääkaupungin visionäärin syntymästä 250 vuotta

Pääkaupungiksi korotetun Helsingin asemakaavan laatineen todellinen valtioneuvos ja senaattori Johan Albrecht Ehrenströmin syntymästä tulee 28.8.2012 kuluneeksi 250 vuotta.

imageEhrenström oli keskeinen henkilö Helsingin määräämisessä pääkaupungiksi ja uuden pääkaupungin suunnittelussa 200 vuotta sitten. Ruotsin vallan aikana sekä Ehrenström että toinen Helsingin pääkaupunkihankkeen avainhenkilö Gustav Mauritz Armfelt olivat kuuluneet kuningas Kustaa III:n suosikkeihin.

Johan Albrecht Ehrenström syntyi Helsingissä 28.8.1762. Sotilaskoulutuksen jälkeen hän siirtyi Tukholmaan mutta palasi Suomen sodan jälkeen vuonna 1811 Helsinkiin.

Ehrenström toimi Venäjän vallan aikana mm. senaattorina, mutta hänet tunnetaan ennen kaikkea Suomen pääkaupungin visionäärinä ja suunnittelijana. imageHän vaikutti Helsingin uudisrakennuskomitean puheenjohtajana Helsingin kaupunkisuunnittelun ja rakentamisen linjauksiin, ja hänellä oli tärkeä merkitys myös Helsingin korottamisessa pääkaupungiksi 200 vuotta sitten. Venäjän keisari Aleksanteri I antoi huhtikuussa 1812 käskykirjeet, joilla Helsinki korotettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi ja kaupunki määrättiin uudelleenrakennettavaksi Ehrenströmin laatiman asemakaavan mukaisesti.

Kustavilaiset pääkaupungin rakentajat

Keisari Aleksanteri I teki Venäjän Ruotsilta valloittamasta Suomesta autonomisen suuriruhtinaskunnan vuonna 1809. Kysymys suuriruhtinaskunnan pääkaupungista oli avoin vielä joitakin vuosia sen jälkeen. Helsingissä toimi jälleenrakennuskomitea vuoden 1808 tulipalon jälkeen, ja sen puheenjohtaja, imageUudenmaan ja Hämeen läänin maaherra Gustav Fredrik Stjernvall ajoi innokkaasti Helsinkiä pääkaupungiksi. Stjernvallin käskystä luutnantti Anders Kocke laati asemakaavaehdotuksen uutta kaupunkia varten.

Vuonna 1811 Helsinkiin muuttanut Ehrenström kehitti ajatusta Helsingin määräämisestä pääkaupungiksi yhdessä vanhan kustavilaisen ystävänsä, nyt Pietarissa toimivan Suomen asiain komitean puheenjohtajan Gustav Mauritz Armfeltin kanssa. Armfeltin esityksestä Ehrenström määrättiin maaliskuussa 1812 Helsingin uudisrakennuskomitean uudeksi puheenjohtajaksi. Tämän jälkeen Ehrenström laati Armfeltin pyynnöstä Kocken asemakaavaehdotuksesta oman versionsa, jonka keisari yhdessä pääkaupunkipäätöksen kanssa hyväksyi 8. huhtikuuta 1812 (27.3.1812 Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan).

Keisarin rakentamiskäskyn myötä Ehrenströmillä oli varsin vapaat kädet suunnittelijana. Pääkaupunki sai leveät kadut ja suuren torin. Vanhoja rakennuksia ja kallioita sekä muita maastoesteitä poistettiin Ehrenströmin suunnitelman alkaessa toteutua. Asemakaavan mukaisesti berliiniläissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel suunnitteli Helsingin historiallisen keskustan eli Senaatintorin ja sen ympäristössä sijaitsevat monumentaalirakennukset.

Ruotsin hovista Helsingin suunnittelijaksi

Suomen asiain komiteassa vaikutusvaltaisella Armfeltilla ja Ehrenströmillä oli yhteinen historia Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n hovissa. Molemmat olivat kuuluneet Kustaa III:n suosikkeihin, mutta Ehrenström erosi virastaan kuninkaan murhan jälkeen 1792. Seuraavana vuonna Ehrenström ja Armfelt sekä eversti Johan Fredrik Aminoff ja Armfeltin rakastettu Magdalena Rudenschöld vangittiin ja tuomittiin osallisuudesta ”Armfeltin salaliittoon”, eli poliittiseen vehkeilyyn, jonka tavoitteeksi väitettiin holhoojahallituksen syrjäyttäminen. Kuolemantuomio muutettiin mestauspaikalla elinkautiseksi vankeudeksi ja myöhemmin heidät armahdettiin kokonaan. Myös aatelisarvot palautettiin, mutta Ehrenström ei koskaan päässyt uuden kuninkaan, Kustaa IV Adolfin, suosioon.

Hänelle tarjottiin diplomaattitehtäviä Pietarissa ja Wienissä, mutta edes vuonna 1809 myönnetty hallitusneuvoksen titteli ei tuonut hänelle mitään julkisia tehtäviä. Muutto Suomeen ja Helsinkiin vuonna 1811 oli siis entiselle hovin hallintomiehelle varsin sopiva ratkaisu. Suunnittelijana hän pystyi käyttämään sotilasurallaan hankkimiaan maastopiirustustaitoja.

Ehrenström toimi Helsingin uudisrakennuskomitean puheenjohtajana vuoteen 1825 asti ja oli senaatin jäsen 1820─1825. Sen jälkeen hän asui Helsingissä arvostettuna seniorikansalaisena ja kuoli 15.4.1847. Ehrenströmin muistelmat talletettiin Uppsalan yliopiston kirjastoon.

Ehrenströmin muisto nykyisessä Helsingissä

Helsingissä Ehrenströmin kunniaksi on nimetty kaksi katua: Ehrenströmintie ja Albertinkatu. Yliopistonkadulla kansalliskirjaston terassin kiviaidassa on vuonna 1941 paljastettu Felix Nylundin reliefi, jossa on seuraava teksti:

"J. A. Ehrenström 28.8.1762 – 15.4.1847 C. J. L. Engel 3.7.1776 – 14.5.1840. Nämä miehet loivat Helsingin monumentaalisen keskuksen."

Lisäksi Ehrenströmistä kertoo muistolaatta Fabianinkatu 13:n ja Eteläisen Makasiininkadun kulmassa, jossa Ehrenström asui vuokralaisena Rosenkampffin talossa.