”Lainakirjastosta” lukemisia kaikille jo 150 vuoden ajan

Me täällä kirjastossa pidämme huolen siitä, että kuntalaisilla on saatavilla jatkuvasti mieleistä luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa.

imageJoka vuosi ostamme kirjastoon noin 190 000 uutta kirjaa, musiikkiäänitettä ja dvd:tä. Luettaviksi tilaamme lisäksi satoja erilaisia sanomalehtiä ja tuhansia eri aikakauslehtiä. Vuosien saatossa on käytettäväksenne kertynyt lähes kaksi miljoonaa teosta.

Meitä kirjastolaisia on 500. Kirjastotätejä ja setiä. Juuri ”tätien” ansiosta Helsingissä on yleinen kirjasto: varakkaat säätyläisnaiset perustivat kirjaston vuonna 1860. He olivat huolissaan kansan köyhimmän osan ja lasten tavasta viettää ”joutohetkiänsä” ja aloittivat varojen keruun saadakseen kaupunkiin kirjaston. 

Ovet avataan 7.10.1860

Ensimmäinen kirjasto toimi keskellä kaupunkia nykyisen Porthanian paikalla. Se oli avoinna vain keskiviikkona ja sunnuntaina kaksi tuntia kerrallaan. Silti se saavutti suuren suosion. Aikalaisten tiedetään kertoneen, että ”paikalle riensi väkeä tupa täyteen” ja ”se oli suorastaan lainaajien piirittämä”.

Myös ensimmäisistä asiakkaista on säilynyt tietoa. Lainaajina oli suuri määrä ”puoli-ikäisiä oppipoikia”, nuoria. Heidän lisäkseen kirjoja tiedetään lainanneen etenkin palvelijoiden, kisällien, vahtimestarien, puhtaaksikirjoittajien ja kaartin tarkk'ampujapataljoonan sotilaiden. 

Kirjaston valikoima ei nykynäkökulmasta katsottuna ollut järin suuri eikä monipuolinen: kirjoja oli noin 500 ja suurin osa siitä oli ruotsinkielistä, uskonnollista kirjallisuutta.

Apua, poliisi! Kirjoja katoaa!

Palvelun suosio jatkoi kasvuaan. Tämän kääntöpuolena oli se, että kirjoja jäi yhä enemmän palauttamatta. Kirjaston johtokunta huolestui tilanteesta: vähävaraisella kirjastolla ei ollut varaa menettää omaisuuttaan. Niinpä johtokunta kääntyi kaupungin poliisipäällikön puoleen.

Sovittiin, että jos lainaaja ei palauta kirjaa eräpäivänä, poliisi käy hakemassa sen hänen kotoaan. Samalla hän perii kustakin palauttamattomasta kirjasta 25 pennin myöhästymismaksun.    

Kaupunki ja Oy Alko Ab puuttuvat peliin

Vaikka suosio oli taattu, kirjaston talous ei ollut hyvällä tolalla. Se kitkutteli keräysvaroilla ja tuiki tärkeällä Helsingin Säästöpankin tuella. Onnekseen se alkoi saada vuodesta 1871 lähtien avustusta myös Helsingin kaupungilta. Kaupungin rooli kirjaston ylläpidossa kasvoi vähitellen, ja vuonna 1876 tilanne ratkesi: kirjasto siirtyi kokonaisuudessaan sen hallintaan.

Nyt olivat rahahuolet väistyneet, mutta tilaongelma ei. Asiakkaita oli, mutta tilaa liian vähän, vaikka kirjasto muutti keskustassa huoneistosta toiseen.

Samaan aikaan Helsingin Anniskeluyhtiö Oy oli huolissaan kansalaisten hurjista juomatavoista ja ”elämänkurjuudesta”. Tarjotakseen kaupunkilaisille mielekästä tekemistä, se päätti luovuttaa kaupungille sekä tontin että kirjastorakennuksen. Upea, nykyäänkin toiminnassa oleva Rikhardinkadun kirjasto valmistui 1882.

Suomalaiset olivat nyt kirjastoasioissa edelläkävijöitä: Rikhardinkadun kirjasto on Pohjoismaiden ensimmäinen nimenomaan yleisiä kirjastoja varten rakennettu rakennus.

Kansankirjastosta maailman ensimmäiseksi nettikirjastoksi

Uuden vuosituhannen alussa, vuonna 1910, kansankirjaston nimi muutettiin Helsingin kaupunginkirjastoksi. Kirjastoja oli jo neljä: Rikhardinkadun kirjasto ja pienet Töölön, Kallion ja Hermannin ”haarakirjastot”.

Sotavuosina kirjastot palvelivat tilanteen salliessa, mutta kirjoja myös evakuoitiin maaseudulle ihmisten perässä. Sodan päätyttyä laitoskirjastotoiminnalle oli kysyntää, ja se käynnistyi kaupungin sairaaloissa.

Helsinkiin liitettiin vuonna 1946 joukko lähinaapureita, mm. Lauttasaari, Haagan kauppala ja Kulosaaren ja Oulunkylän maalaiskunnat. Kaupungin pinta-ala viisinkertaistui, ja sivukirjastojen määrä kasvoi kertaheitolla 18:aan.  

Tällä hetkellä kirjastoja on 36, ja pääkirjasto on vuonna 1986 avattu Pasilan kirjasto. Lisäksi kaupungin kaduilla kurvailee kaksi kirjastoautoa, Snadi ja Stara, ja palvelua saa 10 eri laitoksessa. Kotipalvelu Ilonan väki vie sopimuksesta kirjastopalvelut vanhusten ja liikuntaesteisten kotiin.

Maailma muuttuu, Eskoseni

Tietotekniikan sovellusten kehittymisen myötä on myös kirjaston palvelujen luonne muuttunut. Vuonna 1994 avattiin maailman tiettävästi ensimmäinen kaiken kansan Internet-kirjasto, Kirja-kaapeli, Nokian entiselle kaapelitehtaalle.

”Nettikoneet” olivat näin ensi kertaa vapaasti kenen tahansa käytettävissä. Tästä Bill & Melinda Gates -säätiö palkitsi kaupunginkirjaston ensimmäisellä koskaan jaetulla Access to Learning -palkinnolla ja miljoonalla dollarilla heinäkuussa 2000.    

Helsinkiläiset ahkeria lainaajia

Kirjaston suosio on säilynyt vuosien saatossa. Vuonna 2004 saavutettiin kaikkien aikojen lainausennätys, 10,2 miljoonaa lainaa, ja viime vuosina on HelMet-verkkobrandi ollut yksi maamme suosituimmista verkkobrändeistä.

Te helsinkiläiset, sinä ja muut, lainasitte vuoden 2010 aikana keskimäärin 15,6 teosta ja asioitte kirjastossa 11 kertaa. Eniten lainasitte Itäkeskuksen ja Pasilan kirjastoista ja kävitte Rikhardinkadun kirjastossa ja Kirjasto 10:ssä. Ja tällä hetkellä näyttää, että asioitte kirjastoissa jopa hieman ahkerammin kuin viime vuonna, sillä lainaus- ja kävijäluvut ovat hienoisessa nousussa…

Keskustakirjasto tulee Töölönlahdelle

Mitä tulevaisuuden kirjaston sitten tulee sinulle, minulle, meille kaikille tarjota? Tulevaisuudessa korostunevat mm. informaation hankinta, sen yhdistely sekä uusien ilmaisumuotojen toteuttaminen tekstin, musiikin ja multimedian keinoin. Parhaat mahdollisuudet vastata monipuolisiin ja muuntuviin tarpeisiin on rakennuksessa, joka suunnitellaan uutta varten. Siksi tavoitteena on saada Keskustakirjasto.

Rakennukselle on varattu keskeinen tontti Töölönlahdelta, ja sitä koskeva kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu käynnistyy tammikuussa 2012. Tavoitteena on, että Keskustakirjasto valmistuu – sinulle, minulle, meille kaikille – Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna 2017.