Keisari Aleksanterin ja arkkitehti Engelin pääkaupunki Helsinki

image”Helsinki on kuin Pietarin pikkuserkku”, kirjoitti nuori lehtimies Sakari Topelius Helsingfors tidningar -lehdessä luonnehtiessaan uutta Helsinkiä, Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkia, 1830-luvulla. Tottahan tuo oli, sillä kaupunki rakennettiin empiretyyliin pitkälti keisarikunnan silloisen pääkaupungin Pietarin esikuvan mukaisesti. Mutta kaikki täällä oli pientä ja melko vaatimatonta Pietariin verrattuna. Meidän julkiset rakennuksemme, kuten Senaatti, nykyinen Valtioneuvoston linna, olivat kooltaan kuin valtakunnan pääkaupungin yksityispalatsit.

Mutta helsinkiläisille kaikki – koko pääkaupunkius – oli uutta ja ihmeellistä. Helsingistä tuli Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki Keisari Aleksanteri I:n käskykirjeellä 8.4.1812. Täällä ei tahdottu ymmärtää, mitä oli tapahtumassa. Topelius kirjoitti: ”Näiden kelpo porvareiden täytyi mielipahakseen katsella, kuinka vimmatun laajat esplanadit, mielettömät torit, julkiset rakennukset – – nielivät monta hyödyllistä talon paikkaa, kodikasta puutarhaa ja ulkohuonetta. Vuorten räjäyttäminen, mikä ilkityö luontoa kohtaan!” Vanha rakennuskanta, niin asuintalot kuin kirkkokin, joutui väistymään uusien korttelien tieltä, samoin suuretkin kalliot, kun uusia katuja raivattiin maastoon. Kaupunkilaisia tuettiin toki edullisilla lainoilla, jotta he pystyivät rakentamaan uudet talonsa – nekin kaikki tietenkin empiretyyliin.

Pääkaupunkimme uuden asemakaavan oli laatinut helsinkiläissyntyinen Johan Albrecht Ehrenström, ja rakennuksia suunnittelemaan oli palkattu berliiniläissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel, joka muutti tänne vuonna 1816.

Helsingin kaupungin hallussa on yksi merkittävimmistä pääkaupungin ensimmäisistä empire-rakennuksista, Aleksanterin ja Katariinan katujen kulmauksessa oleva Vanha raatihuone. Arkkitehti Engel muokkasi uuteen uskoon 1700-luvun kauppiastalon, ja talosta käytetään kauppiaan mukaan myös nimeä Bockin talo. Muutostyöt valmistuivat vuonna 1818, ja rakennukseen muutti keisarin edustaja maassamme, kenraalikuvernööri. Nuoren pääkaupunkimme merkittävin tapahtuma, keisari Aleksanteri I:n vierailu vuonna 1819, liittyy keskeisesti juuri tuohon rakennukseen. Tuolloin Aleksanteri sekä juhli että asui kenraalikuvernöörin talossa. Senaatintorin puolella sijaitsevalta parvekkeelta hän tervehti riemuitsevia helsinkiläisiä.

C. L. Engelin kirjeenvaihdosta selviää, kuinka tyytyväinen keisari oli arkkitehdin aikaansaannoksiin. Engel kirjoitti sukulaiselleen Berliiniin Aleksanterin vierailusta kenraalikuvernöörin talossa: ”Hän oli tähän taloon erikoisen tyytyväinen, sekä sen sisustukseen ja sisäosien koristeluun että ulkopuolen hyvään makuun ja suhteisiin. Päivällisillä hän sanoi, että hän ei ollut Pietarin palatseissaan useinkaan asunut yhtä mukavasti kuin tässä talossa – –.”

Arkkitehti Engel suunnitteli lähes kaikki keskeiset rakennukset uudessa pääkaupungissa. Hän ei valitettavasti nähnyt empire-Helsinkiä valmiina, sillä hän kuoli vuonna 1840 ja Nikolainkirkko eli nykyinen Tuomiokirkko vihittiin käyttöön vasta vuonna 1852.

– Martti Helminen
Erikoistutkija, Helsingin kaupungin tietokeskus