16.10.2012 31.3.2013

Saksankielinen Helsinki -näyttely

1800-luvulla saksankielisten sukujen merkitys Suomen ja sen pääkaupungin kehitykselle oli keskeinen. Robert Schweitzer ja Aue-säätiö, Helsingin kaupunki, Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto sekä Mikko-Olavi Seppälä tuottivat aiheesta näyttelyn, joka kiertää Suomea lokakuun 2013 loppuun.

Näyttelyn kiertueaikataulu:

16.10.–12.11. Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, Helsinki

15.11.–16.11. Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo

Joulukuu, Rovaniemen yliopisto
Tammikuu, Seinäjoen kaupunginkirjasto
Helmikuu, Jyväskylän kaupunginkirjasto
Maaliskuu, Lappeenranta (paikka avoin)

Näyttelyssä on kolme osiota:

1800-luvun Helsinki ja maahanmuuttajat
Kun Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki vuonna 1812, siitä kehittyi muun muassa maan suurin tuontisatama. Tavaroiden ohella innovaatiot rantautuivat pääkaupungin kautta muualle maahan. Helsinki oli kansainvälinen kaupunki ja saksan kieli venäjän ja ruotsin jälkeen sen kolmanneksi puhutuin vähemmistökieli.

Keskeiset henkilöt
Fazer, Stockmann, Pacius – tänään tunnetut suomalaiset olivat alkuaan saksalaisia ja sveitsiläisiä maahanmuuttajia. Robert Huberilla oli puolestaan tärkeä rooli Helsingin vesi-johtoverkon rakentajana. Puhtaan veden saatavuus oli edellytys taistelussa koleraepide-mioita vastaan. Gustav Paulig oli lyypekkiläinen puutarhurin poika, joka 1876 saapui Tampereelle Nokia-yhtiön palvelukseen. Kahvistaan hänet tänään tunnetaan.

Saksalaiset instituutiot
1800- ja 1900-luvuilla perustetut Saksalainen koulu, seurakunta ja kirjasto ovat yhä toi-minnassa.

Näyttelyn materiaali on saksan- ja suomenkielinen ja siihen voi tutustua myös verkossa.