1870

1870-luvulla Helsinki alkaa kasvaa suurkaupungiksi.

imageHelsinki kasvaa korkeutta ja leveyttä

Keisari Aleksanteri II esitti käydessään Suomessa 1856 talouselämän edistämisohjelman, jossa pidettiin tärkeänä sisämaan yhdistämistä merisatamiin kanavilla ja rautateillä. Helsingistä Hämeenlinnaan rakennettiin rautatie, joka valmistui 1862. Ratapiha ja asema hautasivat alleen Kluuvinlahden pohjoisosan, ja täyttämistä jatkettiin rautateiden tarpeen mukaan pitkälle Töölönlahden suuntaan.

Rautatieyhteys Pietarin kautta Venäjälle vuodesta 1870, hyvä satama ja asema kulutus-keskuksena olivat Helsingin teollisuuden monipuolistumisen edellytyksiä. Kaupungin kehityksessä 1870-luvun jälkipuolisko oli taitekohta, suurkaupungiksi kasvun ensimmäinen vaihe. Helsinki oli ollut melko vaatimaton kauppa- ja käsityöläiskaupunki sekä miesvaltainen varuskunta- ja hallintokeskus. Se alkoi nopeasti muuttua naisvaltaiseksi teollisuuskaupungiksi, joka imi puoleensa väkeä maaseudulta.

imageHelsingissä on aina ollut työväenkaupunginosia myös Pitkänsillan eteläpuolella Punavuoressa, Ullanlinnassa, ja Kampissa. Ne ovat 1800-luvun alkupuolella kaavoitetun Uudenmaan esikaupungin seuraajia ja vanhempia kuin kuuluisat Pitkänsillan pohjoispuolen teollisuusalueiden läheisyyteen kasvaneet työväenkaupunginosat.

Koneteollisuuden nousu alkoi höyryvoiman ansiosta 1800-luvun puolivälissä. Vuosisadan viimeisellä neljänneksellä metalliteollisuus, etenkin konepajat ja telakat, sekä elintarvike- ja nautin-toaineteollisuus, posliini- ja fajanssiteollisuus ja graafinen teollisuus olivat tärkeimmät teollisuuden alat.

Helsingin elinkeino- ja talouselämä siirtyi uuteen kehitysvaiheeseen. Käsityöläismestarien kaupungista oli tullut maan tärkein teollisuuskeskus. Suuriruhtinaskunnan pääkaupunkina Helsinki oli valtiollisen ja sivistyksellisen elämän keskus.

Dynaaminen kasvu johti puukaupungin väistymiseen kivisten kerrostalojen tieltä. Kaupunki kasvoi korkeutta uusrenessanssityylisten kivitalojen täyttäessä kaupungin keskustan tontit. Perustuslailliselle suuriruhtinaskunnalle rakennettiin kansalliset instituutiot: Ritarihuone 1862, Suomenpankki 1882, Kansallisarkisto 1890, Säätytalo 1891, Kansallisteatteri 1902 ja Kansallismuseo 1910.