1870

Rautatie Pietariin valmistuu.

imagePietarissa opissa ja ostoksilla


Pietari oli lähin suurkaupunki ja se imi Suomesta väkeä monista syistä. Suurin joukko muuttajista oli käsityöläisiä, teollisuustyöläisiä ja palvelijoita. Helsingin ammattikuntien kukoistusaikana 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla tuli Pietarista Tukholman sijaan se kaupunki, jossa helsinkiläiset käsityöläiset perehtyivät ammattikuntansa uusimpiin saavutuksiin ja työtapoihin.

Käsityöläisten tuotteilla oli Pietarissa lähes rajaton menekki ja kisällit ansaitsivat hyvin suurkaupungin mestareiden verstaissa. Paljon käsityöläisiä jäi Pietariin pysyvästi. Erittäin monet helsinkiläiset kultaseppämestarit olivat olleet opissa tai töissä Pietarissa. Huomattavaa suomalaisten leipureidenen joukkoa houkutti suurkaupungin mahtava leivänkulutus.
 
Monet mestarit olivat syntyperältään saksalaisia ja suomalaisia. Vaikka Venäjällä ei ollut ammattikuntapakkoa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, Pietariin muodostui etupäässä ulkomaalaisista suuri käsityöläiskunta, joka järjestäytyi keskieurooppalaisen perinteen mukaan. Käsityöläisten muutto Helsingistä väheni 1870-luvulta lähtien, koska Suomen kasvava teollisuus ja elinkeinovapaus toivat runsaasti työpaikkoja kotiseudulle.

Tieto, taito, tavarat ja tavat kulkivat Pietarin ja Helsingin välillä yksityisten henkilöiden mukana. Uutuudet levisivät kanssakäymisen välityksellä. Pietariin muuttaneet kirjoittivat kotiin ja kertoivat uudesta elämästään ja oloistaan. Kotiin palaavat toivat tuliaisia ja tavaraa tullessaan.

Vaikutteita toivat Pietarista myös matkailijat. Pietarin muotia seurattiin ja ostosmatkoilla hankittiin asusteita ja pukukankaita. Pietarin hienosto ja vauraat porvarit toivat omilta ulkomaanmatkoiltaan uutuuksia muista suurkaupungeista ja välittivät ne aikanaan Helsinkiin.