1853

Helsingissä asennetaan ensimmäinen, kahdentoista hevosvoiman höyrykone Ramstedtin konepajassa Hakaniemessä.

Seppien oltermannilla mestari Carl Ramstedtilla oli paja Siltasaaressa. Hän aloitti kumppaninsa, englantilaisen insinööri Nicolai Smithin kanssa uuden aikakauden Helsingin teollisuuden historiassa: Ramstedt & Smithin konepajaan hankittiin käyttövoimaksi kahdentoista hevosvoiman höyrykone. Konepaja siirtyi Fiskarsille 1854 ja 1871 edelleen kauppias J. D. Stenbergin haltuun.

1850-luvun Helsingissä asui 21 000 henkeä. Pitkänsillan pohjoispuolisilla kaupungin vuokramailla oli asukkaita 270. Hakaniemen torin kohdalla oli merenlahti. Ison Siltasaaren eli Hiirisaaren yhdisti pohjoisessa mantereeseen Pikkusilta Pienen Siltasaaren eli Rottaholman kautta. Sörnäisten
rannan ja Itäisen Viertotien väliin muodostettiin viisi suurta tehdashuvila-aluetta. Ne olivat Hagnäs (Hakaniemi), Necken (Näkki) ja Pannukakku-saari sen edustalla, Aspnäs (Haapaniemi), Fågelvik (Lintulahti) ja Hörneberg (Kulmavuori).

Viertotien toiselle puolelle perustettiin asuntohuviloita, joista 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun
alussa kasvoi puutalovaltaiset työväenkaupunginosat. Helsingissä tuotettiin 1850-luvulla erityisesti kulutustavaroita. Suurimmat tehtaat olivat Borgströmin ja Waseniuksen tupakkatehtaat, Sinebrychoffin panimo ja Töölössä Kiseleffin sokeritehdas.