1838

Ullanlinnan merikylpylä ja Kaivohuone avataan Kaivopuistossa, turismi alkaa.

imageKeisari Nikolai I halusi estää länsimaisten aatteiden ja vallankumouksellisten mielipiteiden leviämisen Euroopasta Venäjälle ja rajoitti sen vuoksi alamaistensa matkustamista ulkomaille. Helsingissä pystyttiin nopeasti hyödyntämään matkustuskieltoa ja houkuttelemaan Pietarin seurapiirit ja heidän jälkiään seuraava keskiluokka kaupunkiin.

Ullanlinnan merikylpylä ja Kaivohuone avattiin Kaivopuistossa 1838. Hintataso oli matkailijoille edullinen, ja sen lisäksi Helsinki oli rauhallinen paikka. Höyrylaivaliikenne teki matkustamisen helpoksi. Kylpylässä järjestettiin konsertteja ja tanssiaisia. 

Hotelli Seurahuone ravintoloineen oli avattu 1833. Seurahuoneesta tuli heti julkisen elämän keskipiste. imageSeurahuoneessa ovat 1800-luvun suomalaiset valtiomiehet istuneet pohtimassa suuriruhtinaskunnan ja pääkaupungin tärkeitä kysymyksiä. Seurahuoneen salissa juhlittiin keisarin nimipäivää, pidettiin promootiotanssiaisia, konsertteja ja merkkipäiviä. Siellä kokoontuivat säädyt valtiopäivien aikaan päivällisille ja valtiopäivätanssiaisiin.
 
Lokakuun 12. päivänä 1825 pidetyssä kokouksessa Helsingin tärkeimmät porvarit perustivat yhtiön, Teaterhusaktiebolaget i Helsingfors. Sen tarkoituksena oli keisarin luvalla rakentaa teatteri Esplanadille. Rakennuksen suunnitteli intendentti Carl Ludvig Engel, joka oli teatteritaloyhtiön osakas ja johtokunnan jäsen. imageEnsimmäisen osakkeen merkitsi kenraalikuvernööri Zakrewsky.   Avajaisnäytöksessä maaliskuun 9. päivänä 1827 Arnold Schultzin teatteriseurue esitti kuvaelman ”Die Schauspielkunst”. Sen jälkeen esitettiin näytelmä ”Die Corsen in Ungarn”.