Helsinki 1812–2012

Helsinki oli 1800-luvun alkuun mennessä kehittynyt Ruotsin neljänneksi tärkeimmäksi tuontisatamaksi Tukholman, Gävlen ja Göteborgin jälkeen. Kaupunki oli kasvanut myös merkittäväksi sotilaalliseksi keskukseksi. Viaporin linnoitus oli Ruotsin rannikkolaivaston kotisatama. Kaupungissa, Viaporin linnoituksessa ja kaupungin varuskunnissa oli väkeä yhteensä lähes 8000 henkeä. Turussa asukkaita oli noin 10 000.

Ruotsin ja Venäjän välinen sota, Suomen sota, käytiin Suomen maaperällä 1808–1809. Venäläiset miehittivät Helsingin 2.3.1808. Viapori eli Sveaborg antautui piirityksen jälkeen taistelutta 8.5.1808.

Helsinki paloi torstaina 17.11.1808. Tämä Helsingin viimeinen suuri kaupunkipalo tuhosi kaupungista neljänneksen. Palo sai alkunsa leskirouva Dobbinin omistamalta itäisen kaupunginosan tontilta 8, nykyisen Aleksanterinkadun alkupäässä.

Porvoon maapäivät järjestettiin 25.3.–19.7.1809. Venäjän keisari Aleksanteri I antoi Suomen säädyille hallitsijavakuutuksensa. Haminan rauhansopimuksessa 17.9.1809 Ruotsin kuningas luopui valtakuntansa itäisistä maakunnista, jotka olivat Suomen suuriruhtinaskunta. Aleksanteri I on Suomen suuriruhtinas vuodet 1809–1825.

Marraskuussa 1811 perustettiin Suomen asiain komitea, jonka kaikkien jäsenten tuli olla suomalaisia. Valtiosihteeriksi tuli R.H. Rehbinder ja komitean puheenjohtajaksi G.M. Armfelt.

Vuonna 1811 perustettiin keskusvirastot lääkintäkollegio, postihallitus, intendentinkonttori sekä vaihetus- ja lainakonttori. Viipurin kuvernementti liitettiin Suomeen vuonna 1812. Viipuri ja Karjalan kannas oli menetetty Venäjälle Uudenkaupungin rauhassa vuonna 1721.

1812

Aleksanteri I korottaa Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi. (lue lisää)

1812

Helsingin uudelleenrakentamiskomitea nimitetään ja Helsinki määrätään rakennettavaksi 2.4.1812 vahvistetun suunnitelman mukaisesti. (lue lisää)

1812

1812 Suomen kaarti perustetaan. Helsinki on Pietarin etuvartio. (lue lisää)

1819

Hallituskonselji, sittemmin Keisarillinen Suomen Senaatti ja kaikki keskusvirastot muuttavat Helsinkiin.

1820

1820-luvulta lähtien maistraatti vuokraa Turun maantien ja Hämeen maantien varsilta maitaan viljelyskäyttöön, laitumiksi sekä teollisuus- ja huvilatonteiksi. (lue lisää)

1825 – 1855

Nikolai I on Suomen suuriruhtinas.

1826 – 1827

Ulrika Eleonoran kirkko puretaan Suurtorilta. Vanha kirkko rakennetaan. (lue lisää)

1827

Keisari määrää vuonna 1640 perustetun Kuninkaallisen Akatemian siirtymään Turusta Helsinkiin. (lue lisää)

1828

Maaherranistuin siirretään Helsinkiin. Hämeen ja Uudenmaan lääni jaetaan erillisiksi lääneiksi 1831.

1830

1830-luvulla aloitetaan Kluuvinlahden kuivatus. (lue lisää)

1831

Koleraepidemia riehuu kaupungissa. (lue lisää)

1833

Keisari Nikolai I ja keisarinna Alexandra Feodorovna vierailevat Helsingissä. (lue lisää)

1837

Höyrylaivaliikenne alkaa reitillä Tukholma–Helsinki–Pietari.

1837

Kauppias Heidenstrauchin talo ostetaan keisarilliseksi palatsiksi. Rakennus on nykyään Presidentinlinna.

1838

Ullanlinnan merikylpylä ja Kaivohuone avataan Kaivopuistossa, turismi alkaa. (lue lisää)

1848

Maamme-laulun ensiesitys ylioppilaitten kevätjuhlassa Kumtähden kentällä Toukolassa. (lue lisää)

1852

Nikolainkirkko, nykyinen Helsingin tuomiokirkko, vihitään käyttöön.

1853

Helsingissä asennetaan ensimmäinen, kahdentoista hevosvoiman höyrykone Ramstedtin konepajassa Hakaniemessä. (lue lisää)

1853 – 1856

Krimin sota eli Itämainen sota. Venäjä on sodassa Turkin ja sen liittolaisten Englannin ja Ranskan kanssa.

1855

Lennätinyhteys Helsingin ja Pietarin välillä avataan.

1855 – 1881

Aleksanteri II on Suomen suuriruhtinas. Alkaa uudistuspolitiikan aika.

1860

Suomi saa oman rahan, markan arvo on neljännes hopearuplasta.

1860

Ensimmäinen kaasulaitos perustetaan ja ensimmäinen kaasuvalo syttyy Uuden Teatterin vihkiäisissä.

1861

Katuvalaistuksessa siirrytään kaasulamppuihin. Viimeiset kaasukatuvalot puretaan 1945.

1862

Suomen ensimmäinen rautatie Helsinki–Hämeenlinna avataan.

1863

Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiset säännölliset valtiopäivät järjestetään Helsingissä. Sanomalehdissä säännöllisiä valtiopäiviä tervehditään “kansallisen vapauden syntymäpäivänä“. Suomen kielestä tulee tasavertainen ruotsin kielen kanssa virkakielenä.

1865

Suomen markka sidotaan hopeaan ja irrotetaan ruplasta.

1867 – 1868

Viimeiset suuret nälänhädän vuodet Suomessa. Nälkävuosien aikana kuolee kahdeksan prosenttia Suomen väestöstä.

1868

Venäläinen Aleksanterin teatteri perustetaan.

1868

Uspenskin katedraali valmistuu.

1870

Rautatie Pietariin valmistuu. (lue lisää)

1870

Helsingissä on 28 519 asukasta. Suomalaisia, venäläisiä, saksalaisia, baltteja, puolalaisia, juutalaisia ja tataareja. (lue lisää)

1870

1870-luvulla Helsinki alkaa kasvaa suurkaupungiksi. (lue lisää)

1872

Suomenkielinen teatteri perustetaan.

1875

Uusi kunnallislaki ja Helsingin kaupunginvaltuuston ensimmäinen kokous. Puheenjohtajana toimii senaattori Leo Mechelin.

1876

Suomen markka sidotaan kultakantaan.

1876

Teollisuusnäyttely Kaivopuistossa. Näyttely on Suomen oman teollisuuden ja myös taiteen suurkatselmus. Keisariperhe saapuu tutustumaan näyttelyyn.

1881 – 1894

Aleksanteri III on Suomen suuriruhtinas.

1882

Suomen ensimmäiset hiihtokilpailut hiihdetään Valkosaaren edustalta Harmajalle ja takaisin. Samaan aikaan pidetään ensimmäiset mäenlaskukilpailut Uspenskin katedraalin takana olevassa mäessä.

1882

Helsinkiin perustetaan puhelinlaitos.

1884

Sähkölaitos perustetaan. Kaupunkia kehitetään esikuvina Keski-Euroopan, lähinnä Saksan, kaupungit. Kaupunkimukavuudet, kuten kaasu, vesijohdot, sähkö ja julkinen liikenne omaksutaan nopeasti Helsingissä ja muissa maamme suurissa kaupungeissa.

1885

6.5.1885 Kansallisrunoilija J.L. Runebergin patsas paljastetaan Esplanadilla.

1887

Omnibus Aktiebolaget i Helsingfors (Helsingin Omnibusosakeyhtiö) perustetaan ja aloitetaan julkinen liikenne. (lue lisää)

1890

12.6.1890 postimanifesti aloittaa Suomen lakien vastaiset yleisvaltakunnallistamispyrkimykset.

1890

Elokuinen myrsky, augustistormen, kaataa suurimman osan Helsingin puista, lennättää kattoja ja romahduttaa Johanneksen kirkon rakennustelineet. (lue lisää)

1894 – 1917

Nikolai II on Suomen suuriruhtinas.

1894

Aleksanteri II:n patsas paljastetaan Senaatintorilla. (lue lisää)

1899

Helmikuun manifesti julkaistaan. Sen tarkoitus on venäläistää Suomi ja lakkauttaa autonomia. Nikolai Bobrikov on kenraalikuvernööri. (lue lisää)

1900

1800–1900-lukujen vaihteessa rakennetaan jugendkaupunkia. (lue lisää)

1900

Väestölaskennassa suomenkieliset ovat ensimmäistä kertaa enemmistö.

1902

18.4.1902 Kasakat hajottavat väkivaltaisesti laittomia asevelvollisuuskutsuntoja vastustavan mielenosoituksen.

1903

Rantarata Helsingin ja Karjaan välille valmistuu.

1905

Suurlakko. Senaatintorilla ja Rautatientorilla on isoja mielenosoituksia ja kokoontumisia. Venäjän levottomuudet leviävät Suomeen ja etenkin nykyisiin Baltian maihin.

1905

Keisari peruuttaa Suomen lain vastaiset asetuksensa marraskuun manifestilla.

1906

Meilahti ja Toukola liitetään Helsinkiin.

1906

1906 Viaporin kapina ja Hakaniemen mellakka. (lue lisää)

1906

Eduskuntauudistus. Säätyvaltiopäivien neljän säädyn tilalle tulee yksikamarinen eduskunta.

1907

Vaalit. Naisille ja miehille säädetään yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus valtiollisissa vaaleissa.

1907

Helsingin asukasluku ylittää 100 000 henkeä. Helsinki on pieni suurkaupunki. (lue lisää)

1907

4.9.1907 Helsingissä tapahtuu ensimmäinen autokolari Rautatientorilla. Kuljettaja on humalassa.

1912

Pasila liitetään Helsinkiin.

1912

Eliel Saarisen asemakaava. (lue lisää)

1914

Uusi Suomen venäläistämisohjelma tulee julkisuuteen.

1914 – 1917

Maailmansota. (lue lisää)

1917

Keisari Nikolai II luopuu kruunusta. Venäjän väliaikainen hallitus peruuttaa maaliskuun manifestilla laittomuudet.

1917

6.12.1917 Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti julistaa Suomen itsenäiseksi tasavallaksi. Helsinki on tasavallan pääkaupunki. (lue lisää)

1918

26.1.1918 Sisällissota syttyy Helsingissä. Helsinki on punaisen Suomen pääkaupunki ja Vaasa valkoisen Suomen pääkaupunki. (lue lisää)

1918

12.4.1918 Helsingin valtauksessa saksalaiset apujoukot vapauttavat kaupungin. (lue lisää)

1918

12.5.1918 Suomen punakeltainen leijonalippu nousee ensi kertaa salkoon Viaporissa. Viaporin linnoituksen suomenkieliseksi nimeksi tulee Suomenlinna. (lue lisää)

1918

16.6.1918 Suomen siniristilippu nousee ensimmäisen kerran senaatin katolle.

1918

9.10.1918 eduskunta valitsee Hessenin prinssi Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi. (lue lisää)

1919

Suomen hallitusmuoto vahvistetaan, suuriruhtinaskunnasta tulee tasavalta.

1919 – 1925

K. J. Ståhlberg on Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti.

1920

Tarton rauha. Suomen tasavallan alue määritellään.

1920

Suomi otetaan Kansainliiton jäseneksi.

1920

Ensimmäiset Suomen Messut järjestetään Helsingissä. Ensimmäisen kotimaisen näytelmäelokuvan, Ollin oppivuodet, ensi-ilta on Bio-Biossa.

1920 – 1939

Töölö, Vallila, Käpylä ja Torkkelinmäki rakennetaan. Puutalot väistyvät keskustasta ja Kalliosta. (lue lisää)

1921

Ahvenanmaan kysymys, Kansainliitto ratkaisee asian.

1922

Elintarvikesäännöstely päättyy ja vuokrasäännöstely puretaan. Kaupungissa on vaikea asuntopula.

1922

14.2.1922 Sisäasiainministeri Heikki Ritavuori murhataan Nervanderinkadulla Etu-Töölössä.

1924

Aero Oy aloittaa lennot Helsingistä Tukholmaan ja Tallinnaan.

1925 – 1931

Lauri Kristian Relander on tasavallan presidentti.

1926

Suomen Yleisradio perustetaan.

1930

7.7.1930 Talonpoikaismarssi Helsingissä. Oikeistolainen Lapuan liike organisoi poliittisten vaatimustensa tueksi 12 000 miehen mielenosoitusmarssin.

1930

24.9.1930 Ilmalaiva Graf Zeppelin saapuu Saksasta ja lentää Helsingin yllä.

1930

24.11.1930 Stockmannin uusi mannermainen tavaratalo avataan. (lue lisää)

1931 – 1937

P. E. Svinhufvud on tasavallan presidentti.

1931

9.3.1931 Eduskuntatalo vihitään käyttöön.

1937 – 1940

Kyösti Kallio on tasavallan presidentti.

1938

Malmin lentokenttä ja Olympiastadion vihitään käyttöön. Helsinki saa järjestettäväkseen vuoden 1940 olympialaiset, jotka sitten sodan vuoksi perutaan.

1939

Saksa ja Venäjä tekevät etupiirisopimuksen, joka koskee myös Suomea. Tämä niin sanottu Molotov–Ribbentrop-sopimus katsoo Suomen ja Baltian maiden kuuluvan Neuvostoliiton etupiiriin.

1939

30.11.1939 Neuvostoliitto pommittaa Helsinkiä, lähes sata helsinkiläistä siviiliä saa surmansa. Sotatoimet alkavat Karjalan kannaksella, myös Viipuria pommitetaan.

1939 – 1940

30.11.1939–13.3.1940 Talvisota. 23 000 sotilasta ja 1000 siviiliä saa surmansa. Solmitaan Moskovan rauha. Karjala, Hanko ja Salla menetetään. Yli 400 000 ihmistä joutuu lähtemään evakkoon.